Helenan kiarjallisuustehtävä

Metropolia
Helena Pärssinen, 0900754
Kulttuurityö liiketoimintasektorilla
Kirjallisuustehtävä
27.9.2010

Valitsin kirjan Vastuullinen liiketoiminta, koska aihe tuntui mielenkiintoiselta. Mielestäni kirjan rakenne oli epäselvä ja siinä kerrottiin samat asiat moneen kertaan. Olisin mieluummin lukenut käytännönläheisempää tekstiä. Kirjan tekstin olisi hyvin mielestäni voinut lyhentää puolella, jolloin siitä olisi tullut napakampi ja helpommin ymmärrettävä. Käytännön esimerkit olivat kriittisyydessään ihan mielenkiintoisia. Pidin erityisesti kirjan opetuksesta, jossa asiantuntijat ovat varoittaneet rajattoman kasvun näkemyksestä. Heidän mukaansa kestävään kehitykseen voidaan päästä vain ilman jatkuvaa talouskasvua.

Kirjan ydinajatuksena on, että yrityksen kaiken liiketoiminnan pitäisi olla vastuullista. Vastuullinen liiketoiminta käsitetään kirjassa kokonaisvaltaiseksi, jolloin se kattaa ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen vastuun ja on olennainen osa liiketoimintaa.  Vastuullinen liiketoiminta ei siis tarkoita erillään tehtäviä hyväntekeväisyyseleitä. Yrityksen kaikki arvot ja se mitä yrityksestä kerrotaan sekä sisälle että ulos ovat tällöin yhdenmukaisia. Myös kaikkien tekojen tulee pysyä samassa linjassa.

Vastuullinen liiketoiminta edellyttää kirjan mukaan uudenlaisia päämääriä, mutta ei välttämättä vaadi uusia keinoja näiden päämäärien saavuttamiseksi. Suunnittelu tapahtuu normaalien suunnittelumenettelytapojen avulla: ensin mietitään strategiat sitten päästään operatiiviselle tasolle ja lopuksi mitataan.

Kirjassa rakennetaan kolmesta osa-alueesta 1. ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuu  2. arvot, sanat ja teot sekä 3. strategiat, operaatiot ja mittaus/palaute vastuullisen liiketoiminnan kokonaisvaltainen malli.

Vastuullinen liiketoiminta käsittää yhteiskuntavastuun, yrityskansalaisuuden, kestävän kehityksen, kestävän kasvun, kestävän liiketoiminnan, kestävän yrittäjyyden, kolminkertaisen tuloksen ja yritysetiikan.

Kirja kertoo lyhyesti yritysten vastuun kehityshistoriaa 1900-luvun alusta 2000-luvulle saakka. Kirjan mukaan vain harvat suomalaiset yritykset ovat huomannet vihreyden ja sosiaalisen vastuun olevan myyntivaltteja, sillä omistajien taloudellinen lisäarvo on suurimmillaan silloin, kun työvoima on ilmaista ja ympäristönsuojelukustannuksia ei ole.  

Luettu kirja: Vastuullinen liiketoiminta, Tarja Ketola, Edita Prima Oy, 2005

Kirjallisuustehtävä

Metropolia                                                                     

Kulttuurituotanto

Anu Kyröläinen

Kulttuurityö liiketoimintasektorilla

Tehtävä 3.  Kirjallisuustehtävä

Luettu teos :  Laatu taidemuseotoiminnassa , Seija Tuomaala, 1997  (Valtion Taidemuseo )

” Taidemuseo toimii yhteisön taidehistoriallisena muistina, yhteiskunnallisten muutosten kommentoijana ja eteenpäinviejänä, esittelee kuvataiteen historiaa ja nykyisyyttä ja edistää kuvataiteen ja koko visuaalisen ympäristön tuntemusta. Taidemuseo kommunikoi tässä ajassa ja on vuorovaikutteisessa suhteessa ympäristöönsä. ”

Esimerkkinä on Kuopion taidemuseon toiminta-ajatus. Toiminta-ajatuksen takana on laaduntae eli pyrkimys museotoiminnassa tasokkaaseen asiakaspalveluun ja siten toivottuun liiketoimintaan. Museon saamien rahallisten tukien ohella asiakkaista saadut tulot merkitsevät taloudellisesti myös hyvin paljon.

Kyseinen teos Laatu taidemuseotoiminnassa käsittelee museotoiminnan haasteita valtakunnallisesti. Teos on kattava kooste keinoista ja tavoitteista museoiden laatupolitiikan kehittämiseksi. Laatu on menestyksen mittari ja olemassaolon edellytys. Laatu takaa tietyn tason museon toiminnassa, ollen myös vastuu toimeksiantajille (veronmaksajat). Laatu on säilytettävä motivaation ylläpitämiseksi (henkilökunta) ja asiakkaiden säilyttämiseksi ja lisäämiseksi (tyytyväisyys). Laatu lisää arvostusta.

Tänä päivänä palvelujen käyttäjät asettavat museoille uusia vaatimuksia. Myös museoiden työyhteisöjä haastetaan uudentyyppisten ammatillisten taitojen ja valmiuksien hallintaan. Vapaa-ajan sektorilla on yhä useampia palvelujen tarjoajia ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksia. Kilpailu asiakkaiden vapaa-ajan käytöstä kiristyy. Millä tavoin taidemuseot toimivat tässä kilpailussa? Mitkä ovat taidemuseoiden menestystekijät?. Miten hyvin esimerkiksi taidemuseon aukioloajat joustavat asiakkaiden toiveisiin nähden ?

Taidemuseossa käynti on asiakkaalle kokonaisvaltainen kokemus. Taidemuseon hyvää palvelua on se, mikä auttaa asiakasta ja tekee käynnistä parhaan mahdollisen tilanteen havaintojen tekemiseen, virkistymiseen, viihtymiseen, uusien asioiden oppimiseen tai tietojen saamiseen.

Teos oli kattava paketti huomioitavista  ja kehitettävistä asioista joiden parissa itse museossa työskentelevänä joudun kiinnittämään huomiota päivittäin niin pysyvän kokoelman, kuin vaihtuvien näyttelyiden tiimoilta.

Seijan Kulise 3. tehtävä

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU

Kulttuurituotannon koulutusohjelma

Kulttuurityö liiketoimintasektorilla, syksy 2010

Seija Pakarinen 0900747

Tehtävä 3.

Niko Ailamo: ”Indielevy - yhtiöiden muuttuva ansaintalogiikka”

Niko Ailamo on tarttunut todellista härkää sarvista ja selvittänyt millaisia uusia tulohaaroja suomalaiset indielevy -yhtiöt voivat liiketoimintaansa yhdistää ja millaista tulevaisuutta niille ennustetaan. Yksi opinnäytetyön päätavoitteista on rakentaa nykyaikainen suomalaisen indielevy-yhtiön tulonmuodostuskaavio. Ailamon opinnäytetyötä voisi käyttää jonkinasteisena toteutussuunnitelmana musiikkibisneksessä.

Ailamo on haastatellut alan ammattilaisia ja hän on kerännyt musiikkialan tulevaisuutta käsitteleviä artikkeleita. Lisäksi hän on kerännyt ammattilaisseminaareista aineistoja sekä alaa koskevia tilastoja. Hienoa on, että hän on päässyt haastattelemaan juuri niitä alan ammattilaisia, jotka todella painivat tilanteen kanssa ja hän on saanut heiltä ehdotuksia ja toivomuksia tilanteen paranemiseksi.

Digitalisoituminen on todella suuri uhka suomalaiselle äänitealalle. Nykyinen päätuote ei ole enää muovilevy vaan pikemmin musiikki itsessään ja erityisesti sen tekijä eli bändi tai artisti. Jos kuitenkin yrityksen nykyinen päätulovirta on tallennemyynti, on syytä siirtää voimavaroja muiden mahdollisuuksien tutkimiseen ja valmistautua tuleviin muutoksiin. Tähän tarvitaan myös meitä kulttuurituottajia: tekemään innovaatioita musiikkialalle. Niille on varmasti tilausta niin alan yrittäjien kuin myös kuluttajien tahoilta.

Äänitealan nykyinen karu tila on kerrottu heti alussa eikä lopussakaan liikoja luvata. Se hyöty itselleni oli taannoin Ailamon pitämästä Musiikkiviennin –kurssista, etten enää haaveile sille suunnalle!

Riinan tehtäväpalautus: Musiikki Liiketoimintana

Kulttuurityö liiketoimintasektorilla        Katriina Asamoa-Krodua op.nro 0900756
Tehtävä 3. palautus

MUSIIKKI LIIKETOIMINTANA
Mika Karhumaa, Ida Lehtman, Jone Nikula
2010

Musiikki, etenkin populaarimusiikki, on nykymaailmassa merkittävällä tavalla sidoksissa liiketoimintaan. Musiikki Liiketoimintana on vuonna 2010 nettikirjana, pdf-muodossa, julkaistu käsikirja musiikkibisneksen koukeroista. Kirjassa käsitellään musiikkiteollisuutta liiketoiminnallisena ja tuotannollisena ilmiönä, taiteelliseen puoleen puututaan ainoastaan siinä määrin kuin teoksen tarkoitus sitä edellyttää.
Kirja on jaettu lukuihin aihepiireittäin: esiintymiset, tallenteet ja sähköinen jakelu, musiikkikustannus, oheistuotanto, mainostus, management, tekijänoikeudet, verotus ja vakuuttaminen.

Kirjoittajista Mika Karhumaa on toiminut usean vuoden eri artistien managerina sekä Suomessa että ulkomailla. Karhumaa on kirjoittanut myös kirjat Musiikkibisnes 1 ja 2.
Jone Nikula on kaikille suomalaisille tuttu musiikin ja median monitoimimies. Hän on toiminut niin Idols-tuomarina, Radio Cityn juontanana, Hanoi Rocksin kiertuemanagerina kuin EMI:lläkin.
Ida Lehtman puolestaan toimii Speed Promotionilla ticket managerina.

170-sivuisen kirjan julkaiseminen ilmaisena nettikirjana oli mielestäni yllättävä veto jolla on hyvät ja huonot puolensa. Itse printtasin pdf:t kirjaseksi, sillä pitkän tekstin lukeminen näytöltä ei ole mielekästä. Toisaalta se ei tuntunut uhraukselta ilmaisen latauksen vuoksi. Näin laadukkaasta ja kattavasta opuksesta olisin kyllä mielelläni jotain maksanutkin.

Gramex- ja Teosto-korvaukset, mekanisoinnit. Master-äänitesopimukset, taiteilijasopimukset, kustannussopimukset. Legaalit ja moraaliset tekijänoikeudet. Agentit ja ohjelmatoimistot. Musiikki Liiketoimintana selittää musiikkibisneksen koukeroita maanläheisellä ja ymmärrettävällä tavalla. Vahva suositukseni musiikkiteollisuudessa toimiville ja kaikille siitä kiinnostuneille.

Tervetuloa Kulise-blogiin

Tämä blogi on tarkoitettu Kulttuurityö liiketoimintasektorilla kirjoituksille.
Tarkemmat ohjeet löydät Moodlesta.