Luovan alan merkitys kansantaloudelle on kasvanut niin meillä kuin maailmassa, joten viime vuosina on uutterasti pyritty selvittämään mikä on kansainvälisen menestyksen avain. Tekesin teettämässä selvityksessä mallia on haettu Ruotsista ja Ranskasta, jossa kulttuurivienti on jo käsite. Esim. Ruotsissa musiikki otetaan yhtä tosissaan kuin mikä tahansa kansainvälistyvä elinkeino. Ei ihme, että Ruotsi on maailman 3. suurin musiikin viejä Yhdysvaltojen ja Britannian jälkeen! Ranskassa puolestaan valtionhallinnossa on jopa videopeleillä oma ko. sektorista vastaava virkamies! Myös Ranskan ulkomaan lähetystöjen media-attaseat ovat jo pitkään ja menestyksekkäästi olleet ranskalaisen kulttuurin tärkeitä promoottoreita. Ranska panostaa kulttuurivientiin rahalla ja laajalla verkostolla. Tässä mittakaavassa se puuttuu vielä Suomesta.
Tekesin selvitys tarjoaa erilaisia malleja Suomen kulttuuriviennin tehostamiseksi. Koska raportti on vuodelta 2006, olisi mielenkiintoista perehtyä siihen missä on edetty ja missä ei. Ainakin meille on saatu OKM (kulttuuri siis noteerattu!;), ministeriö on nyt ohjannut määrärahaa nuorten taiteilijoiden työllistämiseksi, myös kansainvälisellä kentällä, ja instituuttien toimintaa pyritään vahvistamaan. Pitkän tähtäimen konkreettiset toimenpiteet ja viennin määräraha kuitenkin lienevät edelleen polttavia puheenaiheita. Ranskassa valtio panostaa kulttuuriin, pyrkii luomaan kulttuurin kentälle kauttaaltaan parhaan mahdollisen toimintaympäristön ja esim. pelkästään ulkoasiainministeriössä peräti yli 4000 virkamiestä työskentelee yksinomaan kulttuurin hyväksi! Kenties voisimme oppia enemmänkin syväluotaavasta benchmarkkauksesta ja aktiivisesta kansainvälisestä vuoropuhelusta.
Susan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti